Hiihto, tuo suomalaisten perinteinen kansallislaji jakoi Taivasalla-tiimin mielipiteitä vahvasti pohtiessamme suhdettamme lajiin. Osa meistä rakastaa lykkiä ladulla heti ensilumilla, toiset nauttivat silloin tällöin hitaasta retkihiihdosta ja osa ei ole ollut ladulla sitten kouluvuosien. ⁠

⁠Joukossamme on innokkaita pertsan ja luisteluhiihdon ystäviä, laskettelijoita ja vapaalaskijoita sekä hiihtovaeltajia. Hiihto on upean monipuolinen laji, joka voi tarkoittaa niin kunnon mäkistä hikitreeniä kuin retkieväin varustettua nautinnollista meditatiivista vaellusta luonnon helmassa.

Millainen hiihtoharrastaja sinä olet?

Maastohiihto, tuo suomalaisten kansallislaji, on tullut monille tutuiksi jo koulussa. Hiihto lienee samaan aikaan yksi suomalaisten rakastetuimmista ja vihatuimmista lajeista. Siihen liittyy muistoja veren mausta suusta, koulujen hiihtokilpailuista, kuumista mehuista ja sämpylän ja kaakaonmakuisista retkistä perheen tai koulukavereiden kanssa. Myös hiihtokilpailuiden katsominen on sytyttänyt monelle meistä hiihtokipinän,  ja ah kuinka muistelimmekaan niitä lapsuuden viikonloppuja, kun kuuntelimme televisiosta lehmänkellojen kilinää milloin Lahdesta, Holmekollenilta tai Seefeldistä. 

Perinteisen ja vapaantyylissä on omat hienoutensa ja viehätyksensä. Siinä missä vapaalla tyylillä pääsee kiitämään vauhdilla lennokkaita lenkkejä ja baanoille heti kun latua on vähänkään tampattu (joskus jopa myös hankikannolla järven jäällä ilman ajettua latua!), pertsan tyyli voi olla hieman rennompaa menoa metsämaisemissa. Joillekin maagisen kauniille hiihtoreiteille pääsee vain perinteisen suksilla. Me Taivasalla-tiimin hiihtäjät innostumme molemmista tyyleistä, riippuen päivän fiiliksestä, säästä, reiteistä ja hiihtoseurasta. 

Osa Taivasalla -tiimin tytöistä ei ole astunut hiihtosuksille sitten kouluvuosien. Hiihdon aloittamisessa voi mietityttää millaisia välineitä tarvitaan, missä latuja on ja millaisessa kunnossa ne ovat, mistä seuraa?

ladulle.fi -osoitteessa löytyy paikkakunnittain tietoa hiihtoladuista, niiden kunnostustilanteesta, latuprofiilista eli kuinka mäkinen tai tasainen tai haastava tai vaativa latu on sekä latujen pituudesta.

Monilla paikkakunnilla on myös Facebook-ryhmiä, joissa keskustellaan latujen tilanteesta ja kunnostuksesta. Valtakunnallisesti Facebookissa toimii Latutilanne-sivu, johon voi päivittäin kirjoittaa kokemuksia latutilanteista eri maakuntien alueella. Välineitä voi helposti vuokrata alkuun paikallisilta yrityksiltä, seuroilta tai yhdistyksiltä. 

Tsekkaa myös täältä tekniikkavinkkejä maastohiihtoon!

Hiihtovaellus on talviretkeilyä parhaimmillaan! Hiihtovaellus voi tuoda mieleen pitkiä matkoja, haastavia olosuhteita ja kylmiä öitä taivasalla. Se voi olla kaikkea tätä, mutta myös rauhallisia päiväretkiä lähimetsiin tai kansallispuistoihin eväät repussa ja iltasauna mielessä. Hiihtovaellukselle voi lähteä metsäsuksilla tai retkisuksilla, reppu selässä tai ahkiota hangella veteän.

Hiihtovaellus voi olla mukava ja hauska tapa tutustua hiihtoon, jos laduilla muiden seassa lykkiminen tuntuu ajatuksena epämukavalta. Hiihtovaelluksilla voi edetä hitaasti luontoa ihmetellen ja tutkaillen. Mukava retki syntyy, kun on ottaa kohteeksi jonkin laavun, kodan tai autiotuvan, hiihtää sinne, pitää pienen tauon ja hiihtelee takaisin kotiin. 

Jos suunnittelet pidempää hiihtovaellusta, kannattaa se aloittaa kokeneemman vaeltajan tai oppaan kanssa. Myös hiihtovaelluskurssi on hyvä tapa aloittaa vaeltaminen ja tavata samalla samasta asiasta kiinnostuneita ihmisiä. Talven olosuhteet voivat olla varsinkin öisin ankaria, eikä pitkille (erämaa)vaelluksille kannata lähteä heppoisin varustein tai taidoin.

Täällä  lisää vinkkejä talviretkeilyn turvallisuuteen ja pukeutumiseen.

Laskettelijan ja lumilautailijan voi nähdä hoidetuilla rinteillä hiihtokeskuksissa. Vapaalaskua sen sijaan harrastetaan yleensä hoidettujen rinteiden ulkopuolella skinnaussuksilla tai split-laudalla. Siinä missä laskettelija kulkee rinteen ylös hissillä, vapaalaskussa kiipeäminen ylös tapahtuu tavallisesti lihasvoimin, joko kävellen, hiihtäen tai lumikengillä.

Vapaalaskussa sanonta “earn your turns” tulee päivän mittaan varmasti tutuksi. 

Me Taivasalla-tytöt olemme erityisen innostuneita vapaalaskusta. Muutama meistä jo lajia aktiivisesti harrastaakin, ja lopuilla into oppia on kova. Pääsimme myös haastattelemaan alan konkaria Saana Saltevoa, jolle vapaalasku splitboardilla on muodostunut elämäntyyliksi. 

Vapaalaskusta puhuttaessa on tärkeää nostaa esiin, että laji vaatii erityistä suunnittelua, taitoja ja riskienhallintaa. Suomessa on aktiivinen vapaalaskuyhteisö ja lajin suosio vain kasvaa. Aina on suositeltavaa käydä lumiturvallisuuskurssi ja lähteä matkaan oppaan tai osaavan ystävän kanssa päivinä, jolloin lumivyöryvaaraa ei ole. Kotimaisista tuntureista takamaastoihin pääsee esimerkiksi Pyhällä, Pallaksella ja Kilpisjärvellä.

Lue Miljan Piposilmillä-blogista kattava kirjoitus vapaalaskun aloittamiseen.

Lumikengät ovat helppo ja myös mitä mainioin tapa liikkua hangella. Monet ovatkin ihastuneet uusiin liukulumikenkiin, joilla on helppo siirtyä kävelystä hiihtelyn maailmaan. Kengät ovat oiva valinta niille, jotka kaipaavat nimenomaan helppoa liikkumista lumella: välineet on helppo ottaa mukaan, helppo hallita ja huoltaa. Sama ”suksi” sopii kaikkien jalkaan, kun jokainen käyttää sitä omilla kengillään.

Oona Lapland Outdoorilta vinkkaa:

Liukulumikenkiä suosittelen niille, joilla kenties on omasta hiihtoajoista jo tovi sekä niille, jotka toivovat tekevänsä hieman pidemmän ja helpomman retken kuin minkälainen se olisi esimerkiksi lumikengillä. Perushiihtotaitoa nämä eivät tarvitse, joten kuka vain osaa näillä kulkea.

Oona jatkaa: käytännössä liukulumikengät ovat leveät ja lyhyehköt sukset, joihin ei tarvitse erityistä monoa tai tietyn muotoista kenkää vaan sitä voi käyttää ihan melkein millä (talvi)kengällä vain. Lyhyttä välinettä on helppo hallita, sen kanssa voi kiivetä mäkiä karvapohjan ansiosta, sillä voi edetä v-tyyliin tamppaamalla ja sillä voi aurata mäkiä laskettaessa. ”Ylöspäin pääsee näillä lumikengillä suhteellisen vaivatta, mutta alastullessa pito on erilainen kuin suksissa ja ohjaaminen voi olla haastavaa”, kertoo Oona.

Liukulumikengät ovat parhaimmillaan suhteellisen tasaisissa koskemattomissa maastoissa, kun lunta on jo reilusti yli nilkan. Jänkät ja suot on ihan parhaita maastoja, sillä lumen alla on pehmeä pohja. Eikä tiheämpi metsäkään ole missään tapauksessa mahdoton, sillä lyhyet sukset on oivallisen ketterät ja niillä voi helposti kulkea puita pujotellen tutkimassa paikkoja, joihin ei kesällä pääse.

Löydät Instagramista @taivasalla.fi talven aikana mm. suksien voiteluvinkkejä, tekniikkatärppejä vapaalaskuun ja murtomaahiihtoon ja yleistä talvilajien fiilistelyä!

Jaa hiihtotunnelmasi #taivasalla hashtagin alle. Nähdään laduilla!