Taivasalla-tiimin Hennan ja Sonjan elo- ja syyskuu Islannissa Nordic Master of friluftsliv -koulutusohjelman parissa vierähtivät vauhdilla taianomaista luontoa tutkiessa ja paikalliseen elämään tutustuen. 

Vaikka aika saarella olikin ikimuistoinen, myös tieto valtavasti kasvaneesta turismin määrästä ja sen vaikutuksista herkkään luontoon ja pienen maan elämään (Islannissa asukkaita 366 000), saivat meidät pohtimaan matkailun vaikutuksia myös kriittisestä näkökulmasta. Turistien määrä Islannissa kasvoi ennen koronapandemiaa vuosina 2010-2019 nelinkertaiseksi, ollen huipussaan yli kaksi miljoonaa (Icelandic Tourist Board, 2021). Vaikka maan taloudelle turismin kasvu oli monin tavoin lottovoitto, pienen maan monille muille resursseille kasvanut vierailjoiden määrä toi myös vakavia haasteita (Tverijonaite, E., Ólafsdóttir, R., & Thorsteinsson, T. 2018).

Tämä postaus ei ole siis #visiticeland mainos, vaan haluamme nostaa esiin pohdintoja vastuullisen matkailijan arvoista ja valinnoista. Näitä Islantiin tai minne tahansa muualle matkaavalle voisivat olla: 

• Matkusta pääsesongin ulkopuolella ja viivy, jos vain mahdollista, paikan päällä pidempään
• Pohdi millä tavalla ja miten usein matkustat, esimerkiksi lentomatkailu aiheuttaa enemmän päästöjä kuin junamatkailu. Ylipäänsä pyri matkustamaan harvemmin. Tutki, voisitko kompensoida lentopäästöjä
• Hyödynnä paikan päällä paikallisoppaita ja heidän kuljetuksiaan oman auton sijaan. Islannin julkinen liikenne on vielä toistaiseksi vaatimaton, joten lämmin suositus opastetuille toureille!
• Golden Circle -kierros on upea, mutta uniikkeja, rauhallisempia luontokohteita: vesiputouksia, kanjoneita ja tuliperäisiä alueita, löytää myös suosituimpien reittien ulkopuolelta. Retkeile luonnossa kestävän retkietiketin mukaisesti. Harkitse, mitkä kuvat ja sijainnit jaat sosiaalisessa mediassa.
• Käytä paikallisia palveluita: jätä palkkio paikallisille oppaille, pienille majoitusliikkeille ja ravintoloille, joiden liiketoiminta perustuu kestäviin arvoihin.
• Tutustu paikallisiin, opiskele Islannin historiaa ja luonnon erityispiirteitä – löydä sisäinen viikinkisi!
• Suunnittele ja ole vastuullinen retkeilijä! Islannissa sää ja luonnon olot voivat yllättää ulkoilijan monta kertaa päivässä. Puhelinverkkoon ei kannata luottaa isompien asutusalueiden ulkopuolella, myös infrastruktuuri esimerkiksi pyöräteille ja muille retkeilijän palveluille kannattaa tarkistaa huolellisesti etukäteen.

Lähteet: Hey Iceland, 2021 & Tverijonaite, E., Ólafsdóttir, R., & Thorsteinsson, T. 2018

Tuliperäinen maaperä sekä veden muodot, jäästä kuumiin lähteisiin, jättivät kaikesta huolimatta lähtemättömän vaikutuksen meihin, joista kokosimme pienen kuvakollaasin tähän blogiin. Tervetuloa mukaan kanssamme kuvamatkalle Islantiin!

Tiesitkö, että Islanti on tuliperäinen saari, jolla sijaitsee noin 200 tulivuorta, joista reilu 30 aktiivista ja loput ”sammuneita” vuoria. Islannin sijainti Mid-Atlantic Ridge -alueella aiheuttaa saaren aktiivisen geologisen toiminnan. Saari sijaitsee sekä Euraasian, että Pohjois-Amerikan mannerlaatalla, jotka liikkuvat hitaasti poispäin toisistaan (Guide to Iceland, 2021).

Osa saattaakin muistaa vuonna 2010 Euroopan lentoliikenteen pysäyttäneen Eyjafjallajökullin purkauksen. Tapahtuman myötä maan turismi lähtikin jyrkkään nousuun, kun ihmiset ympäri maapallon halusivat tulla todistamaan Islannin luonnon ihmeitä. Vuonna 2021 purkausvuorossa oli kuvissa näkyvä Fagradalsfjall-tulivuori, jonka rinteille myös turisteilla oli vielä elokuussa 2021 ohjattu pääsy.   

Paikallinen opas ja opiskelukollegamme Eyrun kertoo hänen 51-vuoden elinaikanaan saarella tapahtuneen yhteensä kolmekymmentäkaksi purkausta:

Olen kasvanut ja elänyt koko elämäni Reykjavikin alueella, jossa viime aikaiset tulivuoren purkaukset ovat tapahtuneet. Tulivuoret ja niiden toiminta kiinnostavat minua ja GT Travels -yrityksen oppaana minun on ollut onni tutkia ja ohjata ryhmiä ympäri saartamme sijaitsevilla tuliperäisillä alueilla. Tulivuori voi purkautua tai järistyttää maata Islannissa minä päivänä hyvänsä  – siksi seuraan aktiivisesti mediaa ja purkausten ajankohtaisuutta Vedur-verkkosivulta.

Eyrunin mukaan mahdollisuus suurelle järistykselle on aina olemassa. Missä ja milloin tämä tapahtuu on vain ajan ja paikan kysymys. Islanti on harvaan asutettu maa ja useimmat aktiiviset tulivuoret sijaitsevat melko kaukana asutetuilta alueilta. Purkaukset ja maanjäristykset ovat osa saaren arkea, ilman että ne vaikuttaisivat paikallisten arkipäivään.

Suurempi purkaus on kuitenkin mahdolllinen. Se, millaista tuhoa purkaus mahdollisesti tuottaisi, riippuu paljon tulivuoren sijainnista. Eyjafjallajökullin purkauksen vaikutukset vuonna 2010 olivat mittavat, sillä vuori sijaitsee jäätikön alla. Laavan ja jäätikön voimakkaasta törmäyksestä syntynyt tuhkapilvi ja jäätikön sulamisvedet aiheuttivat  vahinkoja ja ongelmia ympäri Europpaa. 

Eyrun ei kuitenkaan pelkää arjessaan seuraavia tulivuoren purkauksia: ”kun se tapahtuu, toimimme ja teemme sen, mitä on tarpeen siinä tilanteessa”. 

Islanti on kuumien lähteiden maa, vaikka nimen mukaisesti myös ”jäämaa” (Iceland)! Geysirien, altaiden ja kylpylöiden kuuma vesi saa lämpönsä vulkaanisesta maaperästä. Tämä mahdollistaa myös tehokkaan lämmön tuotannon – käytännössä kaikki saaren tarvitsema energia tuotetaan vesi- ja geotermisellä voimalla. 

Osa lähteistä on kirjamellisesti KUUMIA, lämpötilan ollessa lähes kiehumispisteessä. Mutta monet lähteet tarjoavat lämpimiä kylpyläelämyksiä 32-37 °C asteen lämmössä, mikä on tärkeä osa islantilaista kulttuuria.

Tiesitkö, että tämä vulkaanisen maaperän lämmittämä vesi tuntuu iholla ikään kuin pehmeältä saippualta tai voiteelta ja haisee nenään kananmunalta rikin vuoksi? Hajuun kestää hetki aikaa tottua. Harvat kuvailevat hajua tai kertovat siitä kylpiessään upeissa turistikuvissaan lämpimässä lähteessä.

Kuumat lähteet merkitsevät islantilaisille lähes samaa kuin sauna- ja avantokulttuuri suomalaisille. Kuumassa kylvyssä vaihdetaan kuulumisia ja rentoudutaan useita kertoja viikossa. Kuuleman mukaan lähteissä on yksi sääntö: keskustelun voi aina aloittaa tuntemattoman kanssa ja siihen tulee vastata.

Jäätiköiden sanotaan olevan Islannin luonnonihmeiden luojia. Tuhansia vuosia sitten jäämassat muovasivat saaren upeat laaksot, vuoret, kanjonit ja vesiputoukset.

Jäätiköillä on myös tänä päivänä tärkeä tehtävä koko maapallolle, toimivathan ne tärkeimpänä makean veden varastona ja maapallon lämpötilan säätelijänä.

Islannin jäätiköiden pinta-ala on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tutkijat arvioivat, että seuraavan 50 vuoden aikana 25-35 % Islannin jäätiköistä katoaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Mikäli arvio toteutuu, on sillä luonnollisesti monenlaisia seurauksia paitsi islantilaisille myös maassa vierailiville turisteille, kun jäämassat sulavat ja lopulta vetäytyvät kokonaan. 

Jäätiköt kiehtovat ja houkuttelevat paikallisia, turisteja ja tutkijoita tutkimaan sen railoja, sulamisjokia ja ekosysteemejä. Pääsimme osallistumaan ohjatulle jäätikkökävelylle Vatnajökullilla, Euroopan suurimmalla jäätiköllä. Turvallisuus vaelluksella on kaiken aa ja oo – jäätikölle ei ole asiaa ilman osaavaa opasta ja varusteita. Parin tunnin vaelluksella opimme lisää jäätikön merkityksestä alueelle, sen historiasta, muodoista ja elämästä. Kävelyn aikana pääsimme kulkemaan oppaamme perässä pitkin jäätikköä, kurkistamaan turvavaljaiden avulla syvään railoon sekä näimme paikallisen jäätikköoppaan kiipeävät jäätikön jyrkkää seinämää jääkiipeilyvälineiden varassa.

Lukuvinkki:  The Secret Lives of Glaciers. Dr. M. Jackson. Kirja kertoo jäätikköjen reunalla elävien yhteisöjen elämästä ja siitä, mitä tapahtuu kun jäätiköt katoavat. Se on upea sukellus Islannin kaakkoisosassa elävien yhteisöjen ja jään suhteeseen. Jos siis jäätiköiden historia ja tulevaisuus kiinnostavat ja englanninkieli sujuu, kannattaa etsiä tämä kirja luettavaksi.

Parhaimmillaan retket luontokohteisiin ja uudet kokemukset voivat opettaa meitä ymmärtämään ja arvostamaan luontoa entistä syvemmin. Kannustammekin kaikkia ulkoilijoita ja retkeiljöitä sukeltamaan luontokohteiden ”pinnan alle”, oppimaan ja ihmettelemään luontomme ihmeitä. Keskustelu aiheesta jatkuu @taivasalla.fi Instagram-tilillä. 

Lähteet

Björnsson, H. 2017. The Glaciers of Iceland. A historical, Cultural and Scientific overview.

Björnsson, H., & Pálsson, F. (2008). Icelandic glaciers. Jökull, 58(58), 365-386.

Guide to Iceland (2021/10) The Ultimate Guide to Volcanoes in Iceland

Hey Iceland (2021/10) Responsible Tourism

Icelandic Tourist Board. (2021/10) Numbers of foreign visitors.

Tverijonaite, E., Ólafsdóttir, R., & Thorsteinsson, T. (2018). Accessibility of protected areas and visitor
behaviour: A case study from Iceland. Journal of outdoor recreation and tourism, 24, 1-10