Maastopyöräily on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan.  Kunnat ympäri Suomen (ja pohjoismaiden) rakentavat monentasoisille harrastajille sopivia reittejä ja pyöräilykeskuksia, ohjaajia koulutetaan lajin pariin ja valmennukset myydään nopeasti loppuun. Miksi maastopyöräily on “maailman siistein laji”, miten se kannattaa aloittaa ja mitä tarkoittaa hissipyöräily? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saamme tässä blogissa vastauksia, kun intohimoiset maastopyöräilyharrastajat Salla Oksanen ja Elise Kulmala kertovat vinkkejä ja kokemuksiaan lajista.

Kun Salla ja Elise astuvat huoneeseen tai tässä tapauksessa istahtavat Zoom-tapaamiseen, tilan täyttää iloinen naurun raiku, läpän heitto ja puheensorina. Hyvin pian puhe kääntyy pyöräilyyn ja etenkin maastopyöräilyyn, jolloin naisten innostus vain kasvaa. On selvää, että maastopyöräily on Sallan ja Elisen intohimo ja he haluavat levittää pyöräilyn ilosanomaa kaikille – etenkin naisille, jotka ovat yhä lajin parissa vähemmistö.

“Jos me järkätään kaikille avoin tapahtuma, on osallistujista 9 miestä ja 1 nainen. Mutta jos tapahtuma suunnataan vain naisille, se myydään heti loppuun. Toki tavoitteena on, että naiset ja miehet voisivat harrastaa tätä lajia yhdessä.” 

Maastopyöräilyssä (engl. mountain biking, josta käytetään myös Suomessa lyhennystä mtb)  pyöräillään vaihtelevissa maastoissa lajiin sopivalla pyörällä. Maaston muodot ja luontoympäristö tarjoavat sekä fyysistä haastetta että mentaalista irtaantumista arjesta ja arkiympyröistä. Etenkin aloittelevalle maastopyöräilijälle laji toimii myös hyvänä keskittymisharjoituksena: katse on pidettävä poluilla ja ajatus polkemisessa. Välillä poljetaan tiukkaa ylämäkeä matalammassa asennossa ja toisinaan alamäkeä lantio satulan takana. Maastopyöräilyssä tekniikka on tärkeää mutta sen oppii helposti kokeneemman kuskin neuvoilla tai maastopyöräilykursseilla. 

Tekniikkaa ja ajoasentoa voi kerrata maastopyoraily.com -sivulta.

Salla ja Elise aloittivat maastopyöräilyn kymmenisen vuotta sitten ja ovat seuranneet läheltä pyöräilybuumin kasvua. Maastopyöräily onkin yksi viime vuosikymmenen eniten kasvaneista lajeista ja sitä harrastaa lähes 10% suomalaisista. 

Naisten aloittaessa merkittyjä reittejä, valmennuksia tai pyöräilyseuraa ei ollut tarjolla samalla tavalla kuin tällä hetkellä. Nykyisin maastopyöräily nähdäänkin Suomessakin koko perheen lajina, jota voi harrastaa myös muutkin kuin “hurjapäät” tai “insiderit”. 

“Kunnat ovat ruvenneet panostamaan aloittelija ystävällisiin polkuihin, hyvänä esimerkkinä tästä on viime kesänä valmistunut Jyväskylän ympäri kulkeva 60km maastopyörälenkki. Reittejä myös merkataan ja huolletaan. Lisäksi maastopyöräilyyn koulutetaan ohjaajia ja järjestetään valmennuksia ja tapahtumia aina yhteislenkeistä hissipyörävalmennuksiin.” 

Hissipyöräily on yksi maastopyöräilyn lajeista, jossa ankkuri- sompa- tai tuolihissillä noustaan huipulle ja pyöräillään rinnettä alas. Useat hiihtokeskukset muuttuvat kesäisin pyöräkeskuksiksi eli bike parkeiksi, joista voi vuokrata pyörän ja ostaa hissilipun ja nauttia rinnemenosta ilman lunta! Hissipyöräily on varsin helppoa, kun sen oppii. Elise järjestää hissipyöräilyvalmennuksia ympäri Suomen, joiden kautta on hauskaa ja turvallista hypätä lajin pariin mukaan. “Tai tulkaa Puss campiin, sielläkin harjoitellaan hissipyöräilyä!” Elise summaa.

Puss Campista tulee monelle  ensimmäisenä mieleen vuosittain järjestettävä naisten maastopyöräilytapahtuma. Juuri siitä Puss Campin tarina alkoikin vuonna 2015, kun Salla ja Elise kaipasivat naisille suunnattua omaa pyöräilytapahtumaa.

“Tällaista tapahtumaa ei ollut, joten päätettiin järjestää se itse. Olihan siinä omakin lehmä ojassa, sillä haluttiin tutustua muihin pyöräileviin naisiin ja järjestää naisten hyvinvointiviikonloppu”. Salla kertoo. “Järjestetiin Puss Camp, ettei aina tarviis pyöräillä kaksin”, Elise nauraa.

Naisten toive on toteutunut, sillä viime vuonna Puss Campin 140 lippua myytiin nopeasti loppuun ja nykyisin bike parkeissa kävelee joka kesä vastaan myös uusia naiskasvoja. 

Puss Camp on pyöräilyn ympärille rakennettu naisten hyvinvointiviikonloppu, joka pidetään vuosittain Sappeella elokuussa. Pääpaino on pyöräilyssä mutta viikonloppu on paljon muutakin: iloista meininkiä, oppimista, ystävyyttä, rentoutumista, maistuvaa ruokaa ja vähän kuplivaakin, jokavuotisia yllätyksiä unohtamatta. Vuosien varrella Puss Campissa on nähty niin raakakakkumaisteluita kuin paljuiltoja rentoutumisen merkeissä ajojen jälkeen. Salla ja Elise ovat onnistuneet järjestämään ikimuistoisen, tainaomaisen tapahtuman, josta moni on löytänyt paitsi kipinän maastopyöräilyyn, myös elinikäisiä (maastopyöräily)ystäviä. 

Seuraava Puss Camp järjestetään 6.-8.8. Sappeen Bike Parkissa. Liput tulevat myyntiin 1.6. klo 20.

Päätapahtuman lisäksi Puss Camp järjestää myös valmennuksia yrityksille ja yksityisille ryhmille sekä ensimmäistä kertaa kevättapahtuman , kun Puss Camp goes Spring Break avaa pyöräilykauden toukokuussa. “Ollaan päästy hirveän hyvään alkuun Puss Campissa, ja se mihin suuntaan toimintaa ollaan viemässä, selviää tänä vuonna. Meillä on iso unelma, joka on toteutumassa. Tullaan tekemään Suomessa isosti pyöräilyn historiaa!” Naiset vihjaavat. Jännityksellä jäämme siis odottamaan, mitä jännää meille on tulossa. 

Puss Campilla on omat nettisivut, instagram ja uunituore  Youtube -kanava, josta löydät vinkkejä ja inspiraatiota kaikkeen maastopyöräilyyn liittyvään.

“Onhan se nyt vaan maailman siistein laji”, Salla tiivistää. Lajissa yhdistyy monta asiaa: luontoympäristö, vauhti, yhteisöllisyys, oppiminen ja kuntokin kohoaa siinä sivussa. Salla aloitti maastopyöräilyn, kun hän ei voinut enää juosta.

“Ostin täysijousitetun enduropyörän, kun aattelin että haluan vähän rymytä. Eka lenkki oli rankka mutta hieno kokemus. Rakastuin. Maastopyöräilessä näki ympäristön niin eri tavalla.” 

Pyöräillessä pääsee helpommin sellaisiin paikkoihin, joihin muutoin ei tulisi mentyä. Lisäksi maastoa, polkuja ja ympäristöä lukee ja havainnoi eri tavalla pyörän selästä. Pyöräillessä saattaa löytää myös upeita sieni- ja marja-apajoita.

Salla kertoo ajavansa kaikenlaista pyörää: pääsääntöisesti maastopyörällä alamäkeä, enduroa ja XC:tä eli crosscountryä. Välillä Salla ajaa myös pump trackilla ja on hän sanojensa mukaan tehnyt syntiäkin ja ajanut maantienlaidassa, tosin enemmän retkeilytyyppisesti. Ajatan myös kaikkia muitakin erilaisilla pyöräillä, Salla vinkkaa.

Mikä pump track ja mikä enduro? Maastopyöräilyssä vilahtelee monia uusia sanoja ja tuntemattomia termejä. Tutustu maastopyöräilyn alalajeihin maastopyoraily.com -sivulla, jossa on myös kattava maastopyöräilysanasto. 

Elise ajoi minimotocrossia ennen siirtymistään ilman bensaa kulkevien pyörien pariin. Maastopyörää oli helpompi säilyttää keittiössä, ja se haisi vähemmän öljylle,  Elise nauraa muistellessaan lajin aloittamista. Hän on myös oppinut lajin kantapään kautta:

“se oli sellaista pyörähtämistä ensiavun kautta kotiin, ei sitä oikein ajamiseksi voinut sanoa. Kun itse aloitin hissipyöräilyn, ei silloin ollut valmennuksia. Oman kokemuksen pohjalta haluan nykyisin valmentaa  ihmisiä turvallisesti lajin pariin. On paljon kivempaa, kun tietää, mitä tehdä ja miten, jolloin ajaminenkin on hauskempaa!” 

Pääsääntöisestä maastopyöräilyä voi harrastaa samoissa paikoissa, joissa saa myös kävellä. Pyöräileminen on siis jokaisenoikeus. Maastopyöräilyä saatetaan kuitenkin rajoittaa tai kieltää, jos se aiheuttaa haittaa alueen luontoympäristölle. Maastopyöräilijän on hyvä myös huomioida polkujen muut käyttäjät ja säätää vauhtia etenkin ruuhkaisilla osuuksilla. Oikeanlainen ajotapa ei kuluta maastoa. Oikeanlaiseen ajotapaan kuuluu pysyminen poluilla ja jokaisenoikeuksien noudattaminen. Maastoa ei saa muokata ilman maanomistajan lupaa. Myös sää ja olosuhteet on hyvä huomioida: sateen jälkeen polku on pehmeää ja haavoittuvaisempaa. Lukkojarrutukset kuluttavat maastoa eniten, joten niitä on hyvä välttää.

Vinkkejä merkittyihin reitteihin löytyy Suomen Ladun ja mtbreitti.fi -sivuilta sekä Fillari -lehden maastopyöräilyartikkelista. Myös retkikohteiden ja luonnonpuistojen sivuilla on usein tietoa merkityistä maastopyöräilyreiteistä.

Toisaalta osa maastopyöräilyn jännityksestä ja hurmasta tulee etsimisestä (ja eksymisestä) ja uusista, omista reiteistä, joten lähimetsiin kannattaa myös lähteä seikkailemaan ilman varsinaisia reittejä. 

1. Moni aloittelija pohtii, aloittaisiko pyöräilyn poluilta vai bike parkista. Kumpi vain tyyli käy ja molemmat tyylit tulevat toistaan! Nykyisin bikepark voi olla jopa turvallisempi tapa aloittaa, koska siihen saa vuokravarusteet ja valmennusta.
2. Kannattaa hakeutua pyöräporukkaan mukaan tai pyytää joku kokeneempi ensimmäisille lenkeille. Seuraa voi etsiä esimerkiksi paikallisista pyöräseuroista, tai facebook-ryhmistä (tsekkaa Taivasalla yhteisö). Naisille on myös oma pyöräryhmä facebookissa: Rymynaiset. Sieltä voi kysyä kaikkea pyöräilyyn liittyen!
3. Kannattaa opetella huoltamaan omaa pyörää. Paikalliset pyöräilyseurat järjestävät usein paitsi yhteislenkkejä myös huoltokursseja.
4. Pyörä on tärkeä ja kalliskin sijoitus. Kannattaa pohtia pyörän vuokraamista ekoille lenkeille. Bikeparkit, trailcenterit, yritykset ja jopa pyöräkaupat saattavat tarjota pyöriä vuokralle. Kun oman ostaminen on ajankohtaista, paikalliset pyöräkaupat jeesivät mielellään ensimmäisen maastopyörän hankinnassa. Jos et tunne pyöräilevää kaveria, joka osaisi katsoa sopivaa pyörää netistä, kannattaa ehdottomasti mennä paikalliseen pyöräkauppaan kysymään vinkkejä.
5. Puss Camp – ihan ehoton! Kannattaa tutustua sekä tapahtumaan että tsekata pyöräilyvalmennukset. Puss Campilta löydät usein myös pyöräilyseuraa ja saat varmuutta lajin harrastamiseen.

Tutustu myös näihin:

Sallan instagram
Elisen instagram
Kuraläppä -maastopyöräaiheinen podcast, jossa Salla on yksi vetäjistä