TEKSTI: Annika MäkeläKUVAT: Ilmo Niittymäki

Talviuinti - edullinen, sosiaalinen ja luonnonläheinen harrastus

Talviuinnilla on Suomessa pitkät perinteet ja viime aikoina laji on noussut suosioon etenkin hyvinvointibuumina: talviuintia harrastaa jopa 100 000 suomalaista ja lajin kokeilijoita on yli puoli miljoonaa. Harrastuksena talviuinti on helppo aloittaa, se on edullista, ei vie paljon aikaa ja sitä voi harrastaa ympäri Suomen keleistä riippumatta. Mikäli lajissa haluaa kehittyä se tapahtuu oman tahdin mukaan.

Talviuinti on edullinen, sosiaalinen ja luonnonläheinen harrastus, joka saa veren kiertämään, hormonit liikkeelle ja terveyden kukoistamaan. Laji tarjoaa sekä turvallista extremeä että rentouttavaa mindfulnessia.  –suomenlatu.fi

Monet puhuvat vielä avantouinnista, vaikka sana talviuinti on vakiintunut termi kaikesta talvella tapahtuvasta uinnista riippumatta siitä onko kyseessä avanto järvessä tai avoin meri, kuitenkin aina alle 10 asteisessa luonnon vedessä. Suomessa talviuintikausi alkaa lokakuun kolmas lauantai ja päättyy toukokuussa.

taivasalla-talviuinti

Talviuintivinkit ensikertalaiselle

Lämmitä keho ja etenkin lihakset ennen kylmään veteen menoa. Kokeneimmat talviuimarit käyvät usein ilman saunaa uimassa esimerkiksi pienen hölkän/pyöräilyn jälkeen, jolloin keho on lämmin myös sisältäpäin eikä vain iho saunan jälkeen. Jos käyt uimassa suoraan saunan jälkeen kannattaa antaa kehon hieman viilentyä ennen uimista. 

Talviuinnissa uimapuku/bikinit usein riittää mutta uintitossuihin/neopreenisukkiin voi olla hyvä panostaa, jolloin liukastumisriski pienenee ja jalat pysyvät lämpimämpinä. Pipo on myös oivallinen varuste suojaamaan korvia ja päätä etenkin tuulisessa säässä.

Veteen ei kannata hypätä pää edellä vaan laskeutua rauhallisesti hengittäen, aluksi riittää ihan pieni pulahdus. Aikaa vedessä voi pikkuhiljaa lisätä ja muistaa hengitellä syvään. 

Muista turvallisuus, äläkä mene uimaan yksin. Voit tutustua turvalliseen talviuintiin täältä.

Ensi viikolla pääset lukemaan myös kokeneen talviuimarin Elinan kokemukset lajin moninaisuudesta aina kilpailemisesta meditaatioon. Elina jakaa myös vinkkejä aloitteleville talviuimareille.

taivasalla-talviuinti
taivasalla-talviuinti

Talviuinnin terveysvaikutukset

Talviuinnilla on monenlaisia terveysvaikutuksia, Suomen Ladun teettämässä kyselyssä jopa 67% vastaajista kertoi talviuinnin vähentävän stressiä ja 61% koki vähemmän flunssaa. Muita terveysvaikutuksia vastaajien kesken olivat unen laadun paraneminen, helpotusta särkyihin, pirteämpi olo, parantunut verenkierto, parantunut työhyvinvointi  ja alhaisempi verenpaine.

Talviuinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa sekä hidastaa solujen vanhenemista. Kylmä vesi tehostaa puolustusjärjestelmien toimintaa kehossa ja parantaa vastustuskykyä.

Kylmässä vedessä lisämunuaisesta vapautuu kortisolia ja adrenaliinia jotka lisäävät lämmöntuottoa ja parantaa näin kylmän sietoa.

Jotta terveysvaikutukset pysyisivät yllä, kannattaa talviuintia harrastaa 2-3 kertaa viikossa. 

Talvella uidaan ympäri Suomen ja monelle lajin sosiaalinen puoli onkin yhtä tärkeää ellei tärkeämpi kuin terveysvaikutukset. Hyytävän kylmässä vedessä ja puolialastomana saunan lauteille istuessaan keskustelut vieruskaverin kanssa voivat olla yllättävänkin avoimia.

Saunan lauteilla ei ole väliä oletko opiskelija, lääkäri tai vaikka julkisuuden henkilö vaan kaikki ovat samalla viivalla ja yhteisöllisyyden tunne on mahtava.

taivasalla-talviuinti

Vie talviuinti seuraavalle tasolle

Jos pulahtaminen kylmään veteen tuntuu helpolta ja olet saanut hengityksen tasaiseksi, voit seuraavaksi kokeilla uida matkaa. Maassamme löytyy runsaasti talviuintiseuroja, jotka huolehtivat usein lämpimistä kopeista ja virallisten avantopaikkojen turvallisuudesta.

Vuosittain järjestetään talviuinnin SM-kilpailuja. Tämän vuoden SM-kilpailu on peruttu  koronan takia ja kisat siirretty vuodella eteenpäin. Uusi ajankohta on 4.-6.2.2022, osallistumaan pääset täältä.

Talviuinnin SM-kilpailut

Talviuinnin SM-kilpailut ovat kaiken ikäisille sopivat lämminhenkiset mittelöt, joissa voi perinteisen 25m pää ylhäällä rintauinnin lisäksi uida nykyään myös 50m rintauintia, 25m vapaa-uintia tai kilpailla neljän hengen viestijoukkueessa muita seuroja vastaan. Lisäksi mahdollisuus on käydä uimassa ilman aikaa (norppa) tai vain kastautumassa veteen (kuutti).

Tunnelma kisoissa on aina mahtava ja omaa seuraa kannustetaan innokkaasti. Sen lisäksi, että omat joukkuelaiset kannustavat, kuuluu tsemppauksia myös muista talviuintiseuroista niin uusilta tuttavuuksilta kuin vanhoilta tutuilta vuosien myötä. Väriä ja iloa kisoihin tuo seurojen myssyt, huivit, maskotit ja liput, ja monella seuralla on omat kisavaatteet ja ponchot. Talviuinti on lopulta aina kilpailua itseään vastaan ja itsensä voittamista, joten kaikkia kannustetaan.

SM-kilpailujen lisäksi Suomessa järjestetään myös seurojen sekä kaupunkien välisiä kisoja.

Suomesta avantouinnin EM- sekä MM-kilpailujen kilpasarjoihin voivat osallistua ainoastaan viiden edellisen vuoden sisällä SM-kilpailuissa kilpasarjoissa mukana olleet uimarit. Kilpailija voi edustaa kotimaataan, sen kansallista uimaliittoa, yhdistystä, uintipaikkaansa, yritystä tai muuta yhteisöä tai pelkästään paikkakuntaansa. Viestijoukkueessa on oltava molempien sukupuolten edustajia.

TIESITKÖ: Avantouinnin ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin helmikuussa 2000 Helsingissä. Uimarit karsitaan MM-kilpailuihin kotimaan kansallisissa mestaruuskilpailuissa.

Oletko sinä kokeillut talviuintia tai jo kokeneempi harrastaja? Jaa meille talviuintiterveisesi Instagramissa @taivasalla.fi tägillä.