Banner-kuva: Harri Lindfors ski.fi
Muut kuvat: Saana Saltevo
Teksti: Saana Saltevo ja Sonja Ikonen

Keskitalvella, kun lumitilanne sen sallii alkavat tunturien takamaastot houkutella laskijoita ja hiihtäjiä koskemattomille puuterilumille. Vapaalaskussa, kuten missä tahansa muussa rinteiden ulkopuolella tapahtuvassa lajissa, lumiturvallisuus, ensiaputaidot ja jatkuvat tietojen ja taitojen oppiminen kuuluvat turvalliseen harrastamiseen.

Pääsimme kysymään kokeneelta vapaalaskija Saana Saltevolta hänen vinkkinsä, mitä offareilla liikkujan tulee huomioida ja osata ennen takamaastoon suuntaamista. 

Saanalle vapaalasku on elämäntapa, josta saimme lukea jo aiemmin Taivasalla-blogissa. Lääkärinä työskentelevä nainen ohjaa myös miehensä Ape Majavan kanssa Lapissa vapaalaskukursseja ja -koulutuksia. Löydät blogin lopusta Saanan ja Apen kevään 2022 kurssipäivät aloittelijoille ja jo hieman kokeneemmille laskijoille.

Lumivyörykokemus Norjassa opetti käsittelemään pelkoja ja osoitti vapaalaskun luonteen

splitboard lumilauta saana saltevo

“Pelottaa, mutta pelkoa on oppinut hallitsemaan”, vastaa Saana, kun kysymme pelottaako häntä takamaastossa liikkuminen. Splitboard-lumilaudalla laskeva Saana tekee laskupäiviiin valmistautuessaan riskiarviointia, miettii todennäköisyyksiä ja mielikuvaharjoitteita: “mietin mikä on järkevää pelkoa ja mikä suhteetonta.” 

Kysyttäessä, mikä pelottaa eniten vapaalakussa Saana vastaa:

Yleisesti ottaen pelkään enemmän ylös menemistä kuin alas laskemista. Ylöspäin mennessä ei pääse lumivyöryä karkuun, ei pääse laskemaan sivuun. Jyrkissä bootpackauksissa pitää aina hetki hengitellä, jos lunta on paljon. Ja laskemaan jyrkältä lähtiessä ensimmäinen käännös pelottaa aina hiukan, mutta sitäkin oppii hallitsemaan. 

Saana on joutunut kerran vakavaan lumivyörytilanteeseen viisi vuotta sitten Norjassa. Ylösmenovaiheessa kevään viimeisillä laskuilla Saana liukui kurun alas vyöryn mukana: “odotin joka hetkessä sitä viimeistä iskua ja olin varma, että nyt kuolen. Selvisin mustelmilla ja henkisillä ruhjeilla”, muistelee Saana tapahtumaa jälkikäteen. 

Tilanteesta henkisesti toipuminen vaati Saanalta myöhemmin traumaterapiahoitoa ja aikaa. Pelon käsittely ammattilaisen kanssa auttoi. Nyt Saana ajatteleekin, että tapahtuman läpikäynti on myös mahdollisuus, että tapahtuneesta pystyy oppimaan, eikä toista samoja virheitä vuorilla:

Kaikille tapahtuu virheitä, mutta samoja virheitä ei kannata toistaa. Jos pelkoja tulee, ne kannattaa käsitellä, oppia ja jatkaa eteenpäin.

Terve pelko on osa vapaalaskua - varmuus, luottolaskukaveri ja toistot rauhoittavat laskijan

vapaalasku-lumiturvallisuus (2)

Varmuus ja itsensä rauhoittaminen ovat olennainen osa vapaalaskuretken suunnittelua. Jos olo ei ole varma ja rauhallinen, on parempi hakeutua helpommille reiteille harjoittelemaan lisää taitoja – niin fyysisiä kuin henkisiä. Offari-laskukokemuksen ja toistojen määrää ei voi myöskään tarpeeksi korostaa; kun on tarpeeksi monesti ollut eri tilanteissa, alkavat toimintamallit olla tuttuja, ja näin myös pelkoa oppii käsittelemään. Saana muistutaa myös, että terve pelko on myös hyvästä, pitäen laskijan valppaana ja hereillä. 

Osa vapaalaskuretken suunnittelua ovat sään ja lumitilanteen tarkkailu. Olosuhteiden tunteminen luo myös varmuuden laskupäivään. Saana jatkaa:

Selvitän etukäteen tietoja laskualueesta, lumen käyttäytymisestä, sekä miten lämpötilat ja tuuli ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat alueeseen. 

Lumiturvallisuustaitoihin kuuluvat mm. erilaisten lumivyörytilanteiden harjoittelu ja lumiturvallisuusvälineiden käyttö. Käytännön harjoitusten lisäksi Saana tekee paljon mielikuvaharjoitteita, miten hän toimisi tiukassa tilanteessa, jos jotain kävisi. Ajatustyö auttaa tilanteessa toimimisessa, näin päässä on valmiina malli, jos tilanne koittaa. 

Myös ensiaputaidot kuuluvat vapaalaskijan osaamispankkiin. Moni harjoittelee lumivyörystä pelastamista, muuta kuinka moni tietää, mitä kaverille tehdään sen jälkeen, kun on saatu hangesta esiin ja apu on edelleen kaukana?

Pelastustaidot luovat varmuutta ja hälventävät pelkoja, kun taitaa toimintatavat, jos joku loukkaantuu rinteessä. Ensiaputaidoista Saana korostaa käytännön taitojen lisäksi mentaalitaitoja toimintatilanteissa. Akuuttilääketieteen erikoislääkärin työssä simulaatioharjoitukset ovat tulleet Saanalle tutuiksi, mutta samoja mielikuvaharjoitteita voi eri tilanteista toteuttaa myös vapaalaskussa. 

splitboard lumilauta saana saltevo

Vapaalaskeminen on tiimityötä ja rinteille tulisi mieluummin lähteä ryhmässä, jonka taitotaso vastaa suunniteltua reittiä. ”Tuttu laskuseura auttaa myös varsinkin aloittelijaa, kun tietää miten toiset osaavat toimia, jos jotain käy”, kertoo Saana. 

Viimeisenä vinkkinä Saana haluaa korostaa keskittymistä ja päivään valmistumista: “ennen isoa päivää yritän aina tehdä lyhyen aamujoogan, joka herättää kehon, toimii alkulämmittelynä ja auttaa rauhoittumaan”. Vapaalasku vaatii hyvää fyysistä kuntoa, kun kiipeäminen voi kestää useampia tunteja, laskeminen offareilla vie energiaa eri tavalla ja lisäksi aina pitäisi olla jaksamista myös pelastustoimille. Omaan kehoon luottaminen luo siis varmuutta, kun tietää, että kroppa jaksaa fyysisesti pitkiä laskupäiviä.   

Lumiturvallisuuden a-b-c

vapaalasku-lumiturvallisuus (2)
Kuva: Harri Lindfors ski.fi

Lumiturvallisuuden miettiminen on osa vapaalaskua, jatkuvasti läsnä. Tähän kuuluu jatkuva ympäristön havainnointi ja aktiivinen seuraaminen.

“Silmät ja korvat auki, itselleni ei tulisi mieleenkään nousta tai laskea kuulokkeet korvilla musiikkia kuunnellen, kaikki aistit tarvitaan”, summaa Saana.

Aloittelijalla parasta on pysytellä kokonaan pois vyörymaastosta eli nousta ja laskea alle 25 asteisia mäkiä. Suomessa ja muualla rinteissä kannattaa huomioida myös ”petolliset” maastonmuodot, joita Suomen tuntureilla riittää, vaikka rinteen yleisilme olisikin loiva. Myös ympäröivän maaston jyrkkyydet ja muodot tulee huomioida, vyöry voi lähteä myös viereiseltä seinältä ja tulla päälle. 

Löydät lisää vinkkejä vapaalaskun aloittamiseen Saanan aiemmasta haastattelusta Taivasalla-blogissa.

Sääennusteita kannattaa tutkia edeltävästi – lumimääriä, tuulia ja tuulen suuntaa sekä lämpötiloja erityisesti. Näin muodostuu kuva pidemmän ajan lumitilanteesta ja lumen kulkeutumisesta. Jos ennusteita alkaa katsoa edellisenä päivänä, on auttamattomasti myöhässä isoja mäkiä ajatellen. Aurinkoa ja valoa kannattaa myös opetella lukemaan ja ottaa huomioon tuulen suunnat.

Kevään tullessa auringon lämpö tulee ottaa tarkasti huomioon. Lopputalven laskuihin Saana vinkkaa:

Keväällä tykkään lähteä tarpeeksi ajoissa takamaastoon, jotta ei tarvitse kiirehtiä matkalla tai koko ajan pelätä, että lumiseinä on jo lämmennyt liikaa. Seinän lämpeneminen voi myös nimittäin aktivoida lumivyöryn. 

Lunta kannattaa myös matkan aikana tunnustella ja kaivaa. Lumi on uskomattoman monimuotoista ja ihmeellistä!

Mitä pidempään aikaa viettää yhdessä paikassa, sitä paremmin sen hetkistä lumitilannetta oppii tuntemaan. Uusille paikoille tultaessa kannattaakin siis varata muutama päivä aikaa alueen tutkimiseen ennen offareille siirtymistä.

Lunta oppii  tulkitsemaan olemalla lumen kanssa tekemisissä. Lumen koostumusta voi tutkia ja opetella myös omalla kotipihalla; esimerkiksi talon katolle jäävissä lumikerrostumissa pätevät samat periaatteet kuin lumessa vuorilla. 

Lumivyöryvälineitä kannattaa säännöllisin väliajoin tutkia ja muistella miten niitä käytetään, harjoitella esimerkiksi miten piipparilla etsitään lumesta toista piipparia. Pelkät lumiturvallisuusvälineet eivät riitä, jos niitä ei osaa käyttää. Pahimmillaan välineet voivat luoda valheellisen turvallisuudentunteen. Kartanlukutaito liittyy myös lumiturvallisuuteen – hyvä reittisuunnittelu ja ansapaikkojen välttäminen karttaa lukemalla on laskijan tärkeä työkalu takamaastossa. 

Kuten Saana jo aiemmin mainitsi, mielikuvaharjoitteet ovat tärkeä osa lumiturvallisuutta; ajatuksen tasolla läpikäyminen, miten toimia jos jotain käy rinteessä. Laskiessa on myös hyvä pitää silmällä toista laskijaa; mikäli joku jäisi jää vyöryyn, on viimeisin näköhavainto elintärkeä ja sillä voittaa aikaa. 

Lumiturvallisuuden opetteluun löytyy Suomesta hyviä kursseja aloittelijoille ja kokeneemmille laskijoille.  Finlav-tunnus kurssien yhteydessä tarkoittaa virallista kurssia, jota valvoo Suomen Lumivyörykoulutusjärjestelmä. Kurssien lisäksi Saana kehottaa tutustumaan alan kirjallisuuteen, itseopiskelemaan olosuhteita ja toimintatapoja takamaastossa. Hyvä ja vankka laskutaito ovat myös tärkeä osa lumiturvallisuutta. FB-ryhmässä ”vapaalaskijat” voi myös seurata ja ottaa osaa suomalaiseen vapaalaskukeskusteluun. 

Opi lisää vapaalaskusta Saanan ja Apen johdolla Levillä 2022

21-23.1.2022 Vapaalaskun ABC aloittelijoille Levillä  (Valitse Levin verkkokaupasta kohta ”vapaalasku”)
Kurssivaatimuksena on minimissään vuoden, mutta mieluummin useamman vuoden rinnelaskuhistoria ja sujuva rinnelaskutaito. Rinteen ulkopuolisesta laskemisesta ei tarvitse olla kokemusta, mutta haittaakaan siitä ei ole.

22.-24.4.2022 Vapaalaskun ABC advance Levillä  (Valitse Levin verkkokaupasta kohta ”vapaalasku”)
Kokemusta rinteiden ulkopuolisesta laskemisesta olisi hyvä olla ainakin 3-5 vuotta, jotta kurssilla päästään syventämään osaamista haastavampiin lumiolosuhteisiin, laskupinnoille sekä jyrkän käännökseenkin.