Villiyrtit ovat olleet yksi viime vuosien kuumimmista ruokatrendeistä. Suloisten niittyjemme ja lumoavien metsiemme aarteilla on kuitenkin muitakin käyttötarkoituksia – rauhoittavia, tasapainottavia, tuoksuvia ja maagisia.

Tämän kertaisessa vieraskynässämme retkeily-, luonto- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut freelance-toimittaja sekä luonnonyrtti-, marja- ja sienineuvoja Pauliina Toivanen kertoo, mikä sai hänet aikoinaan hurahtamaan villiyrtteihin. Aluksi Pauliina käytti luonnonyrttejä ruokien maustamiseen, mutta viime vuosina hän on perehtynyt myös yrttilääkintään ja -terapiaan.

HALUATKO OPPIA LISÄÄ? Pauliina järjestää joka kevät ja alkukesä Itä-Helsingissä villiyrttikursseja, joilla opit tunnistamaan ja keräämään villiyrttejä, villivihanneksia, pensaiden lehtiä ja puiden silmuja. Oivallat, miten tutut takapihan rikkaruohot taipuvat maukkaiksi ja terveellisiksi raaka-aineiksi kaikenlaiseen ruoanlaittoon ja kokkailuun.

Lue myös toinen blogimme aiheesta: Biologi Kristiinan vinkit villiyrtteilyyn

“Ai tämänkin voi syödä? Ja se on superfoodia!”

Kun osallistuin ensimmäistä kertaa villiyrttikurssille, se räjäytti tajuntani. Vaikka olin jo hurahtanut luonnonkosmetiikkaan ja sille luontevana jatkumona luonnolliseen ruokaan, en voinut uskoa, että ratkaisu holistiseen hyvinvointiin löytyi kirjaimellisesti jalkojeni alta.

Tutut takapihan rikkaruohot, kuten nokkonen, maitohorsma, vuohenputki, ratamo ja voikukka olivatkin ravinnon rikastuttajia. Ne maistuivat taivaalliselle, ja niitä kasvoi ihan joka puolella. En ollut kävellyt vain onneni ohitse, olin tallonut sen ylitse.

Tuon saman silmien syttymisen, sydämen läikähtämisen ja lähiluontoon tulisesti rakastumisen aistin joka kevät yhä uudelleen villiyrttikursseilleni osallistuvissa kaupunkilaisissa. Mitä enemmän olen luonnonyrttien kanssa työskennellyt sitä vakuuttuneempi olen siitä, että ne ovat yksi helpoimmista keinoista luontokytkentämme palauttamiseen.

Kun keräät ravintosi itse lähiluonnostasi, haluat pitää sen puhtaudesta, monimuotoisuudesta ja elinvoimaisuudesta huolta kaikin keinoin. Vastalahjaksi saat jumalaisia makuja, ihoa hellivää kosmetiikkaa, rentouttavia kylpyjä ja lempeää lääkettä.

Pelkästään luontomaiseman katselu alentaa verenpainetta ja stressitasoja jo viidessä minuutissa. Lisäksi syväkyykky, jossa yrttejä keräillään, on kokonaisvaltaisesti kehoa aktivoivaa luonnollista liikuntaa.

Ja mikä parasta, tämä ilmainen salaattibuffet, apteekki, kuntosali ja spa löytyy jopa Helsingissä jokaisen kotikulmilta.

Villiyrttiharrastukseni alkutaipaileilla perustimme ystävieni kanssa Helsinki Wildfoods -luontobrändin. Vedimme kursseja ja valmistimme elintarvikkeita, kuten nokkospestoa, puolukkakoivusokeria ja koivunmahlaa. Vuonna 2017 julkaisimme esikoisteoksemme Villiyrtit – hyvinvointia kotikulmilta (WSOY), joka on loppuunmyyty, mutta saatavilla edelleen kirjastoista.

Vaikka elintarvikebisnes suomalaisilla alkuperäiskasveilla osoittautui liki mahdottomaksi, rakkaus luonnonyrtteihin roihuaa edelleen. Aluksi käytin villiyrttejä ruoanlaitossa, mausteena ja itse tehdyssä luonnonkosmetiikassa. Viime vuosina olen perehtynyt niiden käyttöön myös yrttilääkinnässä ja -terapiassa.

Huvittavinta on ollut huomata, miten kasvi, jota kulloinkin tarvitsen, löytyy lähes aina kivenheiton päästä kodistani. Jos en tunnistanut häntä aiemmin, saan jonkun pikkuvaivan, jotta tutustuisin häneen ja poimisin yrttikoriini.

Keittiönkaappini ovat pullollaan itse uutettuja tinktuuroita sekä yrttihunajia ja -etikoita. Yrttilääkinnän lempein ja kokonaisvaltaisin käyttötapa on kuitenkin haudukkeet eli teet. Niistä teen myös kääreitä lautalajeissa kolhiintuneille kehonosilleni, kasvovesiä tunturituulien piiskaamille kasvoilleni ja hiushuuhteita surffitukalleni. Intuitiivisesti tunnelmaan valitut rohdot ovat taivaallisia niin kylvyissä kuin suitsukkeissakin.

Tällä hetkellä työstämme yrttikollegani Anna Nymanin kanssa kirjallemme jatko-osaa omakustanteena. Kuusi yrtinaikaa – paluu pohjoisen villiyrttien magiaan on erikoislehti, jossa tutut takapihan kasvit paljastavat yhä uusia ja unohdettuja puolia itsestään – rauhoittavia, tasapainottavia, tuoksuvia, stimuloivia, esteettisiä ja maagisia.

Kesällä 2024 julkaistavan lehden rakennetta kuljettavat pohjoisen uniikit vuodenajat, joista jokainen kutsuu tunnelmoimaan eri tavoin luonnonkasvien pariin. Lehti sisältää henkilöhaastatteluja alan kiinnostavimmista uranuurtajista ja vie suomalaisten kansanperinteiden kiehtovaan maailmaan.

Kasviesittelyissä rakkaimmat liittolaisemme kertovat taikavoimistaan ja lumoavista käyttötavoistaan. Pureudumme yrttien käyttöön myös erilaisissa terapiamuodoissa.

Retkieväistä loven rohtoihin

Luonnossa liikkujan ravintokasveja ovat villivihannekset, kuten voikukka, vuohenputki, nokkonen ja maitohorsma. Niitä voi sujauttaa eväsleipien väliin, smuutiin sekä nuotiomuoniin. Mineraalipitoisista yrteistä, kuten vadelman- ja mustaherukanlehdistä sekä poimulehdistä, haudutettu jäätee on virkistävä nesteyttäjä kesähelteillä ja saunan jälkeen. Ruohovartisia kasveja saa poimia jokaisenoikeudella, mutta puiden ja pensaiden lehtien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan.

Retkeilijöiden ja aktiiviliikkujien kannattaa opetella myös rohtojen ulkoista käyttöä. Esimerkiksi piharatamo, kehäkukka ja siankärsämö toimivat ensiapuna pieniin haavoihin ja hiertymiin. Voipuneille jaloille voi valmistaa kylvyn kipua lievittävistä rohdoista, kuten mesiangervosta ja kultapiiskusta.

Makoisia unia ja rentoutumista on ihana tukea puolestaan rauhoittavilla kasveilla, kuten kanervalla, humalankävyllä ja rohtovirmanjuurella. Hengitysteitä hellii kävely mäntymetsän tuoksussa.

Etenkin lautalajeja harrastavilla naisilla menee helposti lantio jumiin, mikä voi aiheuttaa muun muassa polvivaivoja ja -vammoja. Miellyttävin keino niin lantion alueen rentouttamiseen kuin syklisen kehon ja mielen tukemiseen on pimpin höyryttäminen.

Tätä vuosituhansia vanhaa hoitomuotoa on harjoitettu kaikissa maailman alkuperäiskulttureissa, mutta vasta viime vuosina sen lantionseutua hellivät ja hormonitoimintaa tasapainottavat vaikutukset on muistettu uudestaan. Maailmalla itsehoitomenetelmä tunnetaan nimillä yoni steaming, pelvic steming ja vaginal steaming, ruotsiksi snippsauna.

Yrtit valitaan yksilöllisesti tukemaan juuri omaa kuukautiskiertoa ja hormonitoimintaa. Niitä keitetään parikymmentä minuuttia. Kun on varmistanut ensin kädellä, että höyry ei ole liian kuumaa, asetutaan kattilan tai kupin päälle svyäkyykkyyn tai tarkoitukseen sopivan jakkaran avulla. Jakkarassa on keskellä reikä. Kangas tai hame kääräistään alastoman alavartalon suojaksi ja jotta höyry ei karkaa.

Sen jälkeen vain nautitaan ja annetaan höyryn tehdä taikojaan 10–30 minuuttia, riippuen muun muassa kuukautiskierron pituudesta tai muista yksilöllisistä tekijöistä. Pimpin höyrytyksestä voi saada apua esimerkiksi stressiin, kuiviin limakalvoihin, hiivaan, hedelmällisyyteen, hormonihäiriöihin, vaihdevuosiin, kivuliaisiin kuukautisiin, synnytykseen ja siitä palautumiseen.

Paluu luontokytkentään

Kun kerran poikkeat villiyrttipöheikköön ja opettelet tunnistamaan, keräämään ja käyttämään lähiluonnon kasveja, et halua koskaan perääntyä. Kuljet askel kerrallaan yhä syvemmälle luontoosi. Askeleita ei kuitenkaan oteta ainoastaan eteenpäin, sillä myös takana, menneisyydessä ja sivupoluilla on paljon sisäistettävää.

Muinaiset esivanhempamme tiesivät suunnattomasti kasveista, koska he keräsivät ja kasvattivat syötävänsä itse. He tutkivat elinympäristöään ennustaakseen säätä ja viljasatoa sekä tarkkailivat tähtitaivasta löytääkseen tien takaisin kotiin. Luonto ei ollut heille vain elinympäristö, se oli ainoa tiedonlähde.

Ja jotta suullista perimätietoa ja omia havaintoja pystyi hyödyntämään mahdollisimman laajasti, kaikki aistit oli oltava apposen auki ja luotettava myös omaan intuitioon sekä sydämen viisauteen.

Luonnon kunnioitus syntyi siitä, että esivanhempamme ymmärsivät olevansa vain pieni osa luontoa. Luonnon maagista ja näkymätöntä puolta ei pidetty luonnottomana, yliluonnollisena saati taikauskona. Jos jotain haluttiin, pyydettiin ensin lupa metsänhengiltä, mistä tulee pyynti-sanakin. Kun jotain saatiin, jätettiin aina jotain tilalle, jotta luonnon tasapaino ei järkkyisi.

Vaikka tieteen avulla on saatu arvokasta tietoa ja kehitetty ällistyttäviä keksintöjä, samalla intuitiivisesta tiedosta on tehty taikauskoa ja luontoa on alettu taloudellisiin järkisyihin vedoten tuhota.

Materialistiseen maailmaan uskomisella ja taloudellisella kasvulla on kuitenkin nurja puolensa: mielenterveyden kollektiivinen romahtaminen ja elinvoiman uupuminen. Lopulta syy-seuraussuhteen havaitseminen on melko yksinkertaista. Jos luonto voi huonosti, ihmisetkin voivat kehnosti. Jos luonto voi hyvin, ihmisetkin voivat paremmin – niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Villiyrttien kerääminen on yksi keino muistaa, mitä luonnon kunnioittaminen ja elämän kiertokulku tarkoittavat. Ja koska sinun hyvinvointisi on minunkin hyvinvointia, kutsun sinut kulkemaan kanssani yhä peremmälle metsän siimekseen.

Villiyrttikursseja Itä-Helsingissä

Tänä keväänä vien jälleen villiyrteistä ja lähiruoasta kiinnostuneet kaupunkilaiset tutustumaan Itä-Helsingin luonnonantimiin. Länsi-Herttoniemessä ja Laajasalossa järjestettävillä villiyrttikursseillani opit tunnistamaan ja keräämään villiyrttejä, villivihanneksia, pensaiden lehtiä ja puiden silmuja. Oivallat, miten tutut takapihan rikkaruohot taipuvat maukkaiksi ja terveellisiksi raaka-aineiksi kaikenlaiseen ruoanlaittoon ja kokkailuun.

Villiyrteillä ja luonnonkukilla on helppo maustaa kesän grilliherkut ja virkistysjuomat sekä tehdä niistä itse DIY-luonnonkosmetiikkaa tai hemmotteluhoitoja saunaan. Lisäksi opit, miten suomalaisia villiyrttejä on käytetty ennen muinoin kansanperinteessä – maagisia uskomuksia unohtamatta!

Pauliina järjestää myös yhdessä Anna Nymanin kanssa myös yksityiskursseja ystävä-, yritys- ja polttariporukoille. Villiyrttikurssien lisäksi tarjoamme muun muassa yrttikosmetiikkakursseja, yrttiteekursseja ja Loven yrtit -höyrytystuokioita.